torstaina, elokuuta 17, 2006

Ei sointua, ei sanaa

Minä olen kurjenmiekka, ei, olen enkelinpasuuna! En suostu sirpaleeksi karvaitten laulujesi puutarhaan. Sinä kumarrut katsomaan jo raskaina riippuvia kukintojani, ja tuoksutta ne saavat sinut muistamaan: kun tulee yö, juuri minä teen sinusta vanhan.

Älä kadu, älä kaipaa! En aio enää takaisin alkuun.